Painavaa sanaa Stadista! Santeri "Santtu" Kyröhonka sanansa painoinen stadilainen

Mitä Asunto ensin-periaate ihmiselle tarkoittaa?

Keväällä alotin työharjoittelun Suomen kenties ensimmäisessä Asunto ensin periaatteella toimivassa yksikössä. Ovat 19-vuotta toimineet periaatteen mukaisesti, eli, että oma nimi ovessa ei vaadi elintapojen muutosta. Sen jälkeen onkin kyseiset paikat tulleet tutuiksi. Niin palveluasuminen, tuettu-, kuin tehostetusti tuettu asuminen. Kaikissa keikkailtu.

Yksinkertaistettuna, Asunto ensin periaatteessa idea on, että päihdeongelmaiselta ei vaadita päihteettömyyttä ennen asunnon saantia. Eli paikat ovat ns. "märkiä". Omassa asunnossa saa esim. ryypätä. Ihan niin kuin kuka tahansa meistä. Aika harvalla meistä on kotiovella Kerberos, joka tarkistaa, että kauppakassissa ei ole olutta. Vielä harvemmalla pankki irtisanoo asuntolainan, koska joit kotonasi ruuan kanssa snapsin ja lasin viiniä.

Aika monella päihdeongelmaiselle noin on käynyt... Ei nyt ehkä yhden tai kahden keskarin takia, mutta kuitenkin... Vaikka motivaatio päihteettömyyteen olisi kuinka kova tahansa, niin repsahduksia sattuu. Se vaan kuuluu taudinkuvaan. Silti niistä monissa paikoissa joutuu hankeen. Asunto menee alta. Asuntovelallinen saa juoda vaikka kaksi viinilaatikkoa illassa, ja kämppä on turvattu. Onhan asunto ihmisoikeus. Vai onko?

Pari päivää sitten yksi asukkaistani oli päiväkahvilla hyvin ärtynyt, suorastaan vihainen. Ja hyvin päihtynyt. Suorastaan haki tappelua. Keskustellessamme kävi ilmi, että tämä entinen metsien mies koki äärimmäisen vääräksi sen, että hänellä, "vanhalla deekulla on kaikki niin hyvin, vaikka ensi jouluna moni lapsi istuu pöydän alla peläten väkivaltaa..."

Siinä sitten minä, opiskelija, ja työpari, valmis lähihoitaja sitten mietittiin vastausta. Ainakin minä nieleskellen kyyneliä...

Tänään työkaveri kertoi miten olivat kuunneet asukkaiden kanssa joululauluja. Aika karuilla kavereilla oli niitä kuunnellessa tullut tippa linssiin... Yksi oli todennut, "Tajuatko, että tämä on ensimmäinen joulu vuosiin, kun mulla on koti..." Siinä aika monessa liemessä keitetyn kollegani keräillessään palasiin jatkoi kaveri, "Ja kuitenkin niin moni kaveri vetää edelleen roinaa kadulla... Koskakohan mä joudun sinne takaisin..."

Asunto ensin periaate mahdollistaa päihteettömyyden. OK, myönnän päihteettymyys on monessa yksikössä haasteellista. Mutta, koetapa olla päihteetön kadulla ensi yönä... Jos et usko, kokeile...

Aika moisia renttuja on työssä vastaan tullut. Aika usein kuulee, että nämä eivät osaa arvostaa saamiaan palveluja. Oman kokemukseni mukaan asia on päinvastoin. Moni kokee jopa syyllisyyttä siitä, että juuri he ovat asunnon saaneet... Mutta myös pelkoa... Koska tämä loppuu? Kun elämä on tarpeeksi potkinut, niin usko tulevaisuuteen on heikoilla.

Jos jokainen retkahdus on tarkoittanut passitusta hankeen, niin aika harva uskaltaa luottaa tulevaisuuteen...

Asunto ensin luokin ihmiselle uskoa tulevaisuuteen. Sitä kautta se luo toivoa... Ja se luo rakkautta. Kaikki mikä ei tapa, v*****aa, totta. Mutta jos mitään muuta tässä vajaassa vuodessa entisten asunnottomien kanssa en ole oppinut, niin sen, että "jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa".

Vuosi sitten vietin jouluni muistisairaiden yksikössä. Unohtumaton kokemus. Uskon tämänkin joulun olevan yhtä unohtumaton. Vietän sen tällä  kertaa entisten pitkäaikaisasunnottomien kanssa.

Hauskaa joulua kaikille!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hyvää joulua itsellesi, kavereillesi ja asiakkaillesi.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo
Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Terve Santeri. Samoissa hommissa pyöritään.
Kerron sen verran lähtökohtia eräästä joulusta. -83 silloin ei olut nimiovessa periaatteita. Kävelin pitkin hesan katuja, katselin kadulta ikkunoita joissa loisti jouluvalot. Monet muistot tulivat mieleen lapsuudesta. Joku ystävällinen ihminen oli jättänyt roskiksen viereen paketoituna"meille" puolet joulukinkusta, ei ollut vielä edes jäässä. Entisen Wärtsilän hallin" pihalla sitä sitten leikattiin ja syötiin joululounasta. Ainut nukkumapaikka oli, Kyläsaari tai "turbohalli, Sturenkadun vanha poliislaitos, tai sitten se Wärtsilän kylmä halli.
-84 toukokuussa pääsin sitten pieneen hoitokotiin. Siihen asti kukaan ei minuun uskonut, ei siihen että selviäisin. Siitä on nyt 28 vuotta.
Olen itse kouluttautunut
sen jäälkeen eri koulutuksien kautta, päihdetyöntekijä spy, terapia, AMK-johtamiskoulutus, sielunhoitokoulutus yms sellaista sälää. Paras koulutu on kuitenkin se kokemus ja kokemus selvitymisestä. Itse teen päihteettöässä yksikössä työtä vastaan siitä. Säännöt on tiukat, mutta meille pyritään asumaan, niillä ehdoilla mitä tulohaastatteluissa sovitaan.
Mitä kauemmmin olen ollut työssä mukana sitä vähemmän voin sanoa kuka selviää ja kuka ei. Parasta on kuitenkin se että ihmiset saavat heille kuuluvat perustarpeet kuntoon. Koti on yksi niistä. Jos asiaa katsoo sairauden näkökulmasta, niin mitä muita sairauksia on olemassa, joka estää oman kodin saamisen. Minulle yksi A-Klinikna terapeutti sanoi hieneon ajatuksen jos joku on juonut edellisenä vuonna 364 päivää ja tänä vuonna hän juo vain 363 päivää, on saavutettu jotain on saavutettu muutos.
Kyllä näitä mainitsemiasi asumispalveluja on tarjottu kauemmin kuin keväästä asti, ne on toimineet vain eri mimikkeen alla ja eri toimijoiden kautta.

Oikein Hyvää Joulua sinulle ja voimia työhösi.

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Kuulostaa hyvältä tuo asunto ensiksi, jos ei ole asuntoa ei ole edes teoreettista mahdollisuutta saada töitä.

Kaverilla kävi huono tuuri YT-neuvotteluissa, eikä IT-alan insinöörille näytä löytyvän paikkaa mistään, kun ikää on juuri yli 50 vuotta.

Myi oman asunnon pääkaupunkiseudulta ja siirtyi vuokralle, joten käteistä rahaa on vielä jonkin verran, mutta en usko kauaa menevän rahojen loppumiseen.

Pitäisikö hänen alkaa juomaan, että pääsisi takasin työelämään, vai mitä neuvoja tarjotaan?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kuinka yleistä on, että asunto on remonttikunnossa parin tai muutaman kuukauden kuluttua?

Käyttäjän kyrohonka kuva
Santeri Kyröhonka

Asunto ensin ei suinkaan tarkoita "normaalia" kerrostaloasumista, vaan ensin asutaan eriasteisesti tuetussa asumismuodossa. Kaikkiin kuuluu mm. siivousohjausta. Eihän kaikki kämpät nyt siisteyden esimerkkejä ole, mutta aika harvoin niitä remonttikuntoon saadaan, ennen kuin henkilökunta puuttuu asiaan.

Toimituksen poiminnat