Painavaa sanaa Stadista! Santeri "Santtu" Kyröhonka sanansa painoinen stadilainen

Kohti palkkakuoppaa

Tasan vuosi sitten sain potkut. En muista vietettiinkö silloinkin epäonnistumisen päivää. Se oli n. kuukauden sisään toinen maailmani mullistanut tapahtuminen. Olin nimittäin kerinnyt olla kaksi päivää töissä vatsalaukun ohitusleikkauksesta johtuvasta n. kuukauden sairaslomasta. Olin pitänyt liikuttavana, että työmatkalla ollut esimieheni oli kumpanakin päivänä ollut niin huolissaan siitä, että olin varmasti työkuntoinen. Mutta kyse olikin vain siitä, että olinko tarpeeksi terve irtisanomiseen.

En tuolloin olisi voinut kuvitellakaan, että tasan vuoden päästä valmistautuisin ensimmäiseen työssäoppimis-jaksoon lähihoitajaopiskelijana. Jos potkut oli minulle epäonnistuminen, niin se osoittaa, että joskus epäonnistumisesta seuraa parempaa kuin onnistumisesta.

Nyt on siis takana kaksi kuukautta lähihoitajaopiskelua ja ensi viikolla alkaa viiden viikon harjoittelu Hoidon ja Huolenpidon opintojaksoon. Pakko tunnustaa, että jännittää. Eikä edes ihan vähää.

Aikuisopiskelu on ollut mukavaa. Tahti opiskelussa on ollut kova, mutta koko ryhmämme motivaatio on kova. Käytännössä kaikki ovat ammatinvaihtajia. Ero ryhmäämme HOPS:sattujen välillä on suuri. (HOPS:satut suorittavat rästejään) Vaikka heidän joukossaan on useita ahkeria ja motivoituneita nuoria, niin monesti on tehnyt mieli ottaa hälinöiviä teineja korvasta ja viedä ulos luokasta... Puhumattakaan hiljaisesta työskentelytilasta, jossa tätäkin nyt naputan.

Ryhmämme parista kymmenestä opiskelijasta neljä on miehiä. Alan naisvaltaisuus näkyy muutenkin kaikessa. Opettajistamme yksi on mies. Käydessäni SUPER:in lähihoitajapäivillä, työkenkiä esitelleellä konsultilla oli kaksi mallia miesten kenkiä. Mustat ja ruskeat. Ostin ruskeat.

Naisvaltaisuus näkyy myös tulevassa palkassa. Palkkataso edellisiin tehtäviini on reilut 50% alempi. Tosin ennen vastasin hyvinkin laajoista tietojärjestelmistä. Tulevaisuudessa vastaan ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Jopa hengestä. Ja ihmisen hinta on Suomessa halpa. Ainakin jos tarkastelee siitä vastaavien palkkoja.

Usein vedotaan kutsumusammattiin. Niistä ei kuulemma tarvitse maksaa paljoa, koska jo työnteko palkitsee kun on kutsumusammatissa. Toisaalta IT-alalle pääsy oli itselläni haaveiden täyttymys. Miten se eroaa kutsumuksesta? Paitsi tietysti tuplasti isompana palkkapussina.

No, muutamaa hanttihommaa lukuunottamatta olen jokaiseen työpaikkaani halunnut päästä. Yhteenkään ei ole minua pakotettu. Jopa niihin pariin puhelinmyyntihommaan olen vapaaehtoisesti mennyt.

Tuleva lähihoitajan työ on ensimmäinen jossa alhaista palkkaa perustellaan sillä, että olen itse siihen halunnut. Asian logiikka ei ole minulle ihan selvä, mutta odotan innolla, tosin jännittyneenä ensimmäistä työssäoppimis-jaksoani. Siinä, eikä tulevissakaan, tarvitse miettiä palkan pienuutta. Harjoittelut kun ovat palkattomia.

Mutta erityisesti odotan valmistumista ja pääsyä tekemään töitä palkkakuopassa. Pääseepä tekemään työtä jolla on merkitystä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Matti Vuorio

Vaipanvaihtoa vanhuksille???

Paavo Metsäluoma

"Kohti palkkakuoppaa" ...

Indeed..

Uskon että kommentointisi jää tähän.. Jahka tutustut lähihoitajan arkeen.

Siivoamista ja kaupassakäyntiä.

Paskaduuni vailla vertaa...

Poissaolot vertaansa vailla, palkkakuoppa ja "työkyvyttömyys".

"Lähihoitaminen" on suuri tabu Suomessa... Varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Lähihoitaja ei pysty elämään palkallaan Helsingissä.

On olemassa eroa Tehyllä ja Superilla.. Ja syystä..

SUURI TABU!!!

Palaat ansiosidonnaiselle.. Jos pystyt...

On helppoa olla ylevä kylläisenä.

Käyttäjän kyrohonka kuva
Santeri Kyröhonka

Vanhuspuolen lähihoitajan työ oli jo ennen päätöstä tuttu. Eli siitä ei tule ongelmaa.

Lähihoitajia muuten työskentelee muissakin hommissa kuin vanhustenhoidossa. Palkka niissäkin on toki surkea :-)

Vanhustyö tosin tulee kaikille hyvinkin tutuksi, koska perusosaamisen aikana harjoittelupaikat ovat pääsääntöisesti vanhuspuolella.

Tuula Hölttä

Santeri K. :"Jos potkut oli minulle epäonnistuminen, niin se osoittaa, että joskus epäonnistumisesta seuraa parempaa kuin onnistumisesta."

Onnea ja menestystä uudelle urallesi. Yksi suurin piirtein ikäisesi vävypoikamme teki samanlaisen valinnan ja on jo opinnoissaan hieman pidemmällä, eikä ole katunut valintaansa.

Vaikka työ ei ole helppoa ja vaikka palkka on pienempi kuin esimerkiksi it-alalla, se palkitsee tekijänsä tärkeimmällä mitä tiedän l. oikeudella luoda ja ylläpitää aitoja inhimillisiä kontakteja.

Timo Härtsi

Tsemppiä vain täältäkin suunnasta tulevalle uralle. Kaverini vaihtaa myös alaa ja hänestä tulee opettaja, pitkään hän sitä pähkäili mutta näin hän päätti. Eihän noissa ammateissa tienamaan pääse, mutta ei kuitenkaan nälkään kuole käsittääkseni. Ihmisiä motivoi monet muutkin asiat kuin raha ja se on ihan tervettä suhtautumista.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Toivon kaikkea menestystä uudessa ammatissasi. IT-osaajana voit tehdä vanhusten hyväksi jopa tavallista enemmän. Sinulla on varmasti tulevan työsi ohessa mahdollisuus opastaa vanhuksia tietokoneen käytössä. Eivät kaikki apua tarvitsevat dementikkoja ole, vaan järki pelaa kehon puutteista huolimatta.

Lisäksi dementikoillekin, jotka eivät enää itse opi laitteita käyttämään, voi olla joistain automaattisista seurantalaitteista hyötyä. eli hoitotyötä voidaan helpottaa, joskin on niin, että konevarainen hoito vasta varsinainen kauhukuva tulevaisuuden vanhushoidosta onkin. Viimekädessä siinä aina tarvitaan toisesta ihmisestä huolehtivaa ihmistä.

Käyttäjän kyrohonka kuva
Santeri Kyröhonka

Tällä hetkellä ajatus olisi erikoistua mielenterveys ja päihde-puolelle. En kyllä ole sulkenut kuin tietohallinnon pois ;-) Katsotaan mikä on mieli kun keväällä valinta erikoisalasta tehdään.

IT voisi kyllä monia tahoja auttaa. Siis päinvastoin kuin nyt, jolloin IT lähinnä kiusaa ihmisiä.

Esimerkiksi Etelä-Afrikassa toimii jo chat/messanger-huumevieroitus. Siellä jonot vieroitukseen ovat ½-1vuotta. RLabs niminen firma alkoi tarjota ensin kymmenelle nuorelle mahdollisuutta virtuaalivieroitukseen. Nyt se auttaa kymmeniä tuhansia.

Aira Joki

Tuolla saralla on aina töitä. Olen myös miettinyt että tuo työ voi olla fyysisesti aika raskasta ja onkin ollut outoa että sitä on totuttu pitämään naisten hommina. Potkujen saaminen on veemäistä, olen kokenut sen itsekin. Mutta, viisas elää ajassa.Onnea Santeri!

Jari Eteläsaari

Mielenkiintoinen ulostulo, itse IT-alalla myös hommia tehneenä välillä tullut ajatuksena siirtyä johonkin muuhun toimintaan jossa ei tarvitsisi opetella niin paljoa epäloogisia ja kryptisesti määriteltyjä ohjelmointikieliä ja kirjastoja ja lukemattomia monimutkaisia määrittelyjä.

Sanoisin kuitenkin ilman lähihoitajan koulutusta omaavana että hoitajan hommat ovat henkisesti vähemmän raskasta kuin tietotekniikka tai ylipäänsä yksityisellä sektorilla työskentely joten palkkaerot ovat hyväksyttäviä.

Monet hommat ovat merkityksellisiä, mutta palkan ratkaisee pitkälle se tekijä miten henkisesti kestää oman alansa vaatimuksia.

Yritykset eivät voi valita tuotteilleen helpompia markkinoita, ja seurauksena on kilpailu muita vastaan jossa ne jotka osaavat parhaiten saavat voiton josta verovaroina lähihoitajienkin palkat maksetaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Yleisesti ottaen en ymmärrä kysymystä, pidätkö/viihdytkö työsssäsi.
Ihminen kun on aina tämänhetkisesti itselleen parhaassa työssä.
Vain masokisti olisi nykyisessä, mikäli parempaa olisi tarjolla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Naisvaltaisuus näkyy myös tulevassa palkassa. Palkkataso edellisiin tehtäviini on reilut 50% alempi."

Lähihoitajien palkkataso on alhainen samasta syystä kuin esimerkiksi palomiesten ja poliisien. Naisvaltaisuutta on turha sotkea tähän.

Toimituksen poiminnat