Painavaa sanaa Stadista! Santeri "Santtu" Kyröhonka sanansa painoinen stadilainen

Ei nössöille

Nyt on takana ensimmäinen viikko työssä oppimista Hoidon ja huolenpidon jakso. Eli vaippojen vaihtoa, tuseerausta, syöttämistä, kirjaamista, alapesuja ja suihkuttelua. Lähihoitajan työn peruspilareita siis. Alkaa pikku hiljaa lähihoitajan arki tulla tutuksi. Eipä ole aika päässyt käymään pitkäksi.

Tarinoiden hoitajien kahvittelu suljetun oven takana on sekin tullut tutuksi. Eli raportin aika on ainoita hetkiä istahtaa alas kahvikuppi kädessä, samalla kun käydään osaston ja asukkien tilanne läpi. Se ovi on kiinni, koska silloin tosiaan käydään asukkaiden intiimejäkin asioita läpi. Tuskin itsekään haluaisit, että sinun, tai omaisesi asioita käytäisiin läpi käytävällä?

Alan naisvaltaisuudesta huolimatta harjoittelupaikassani on kaksi mieshoitajaa. Mieshoitajan mallia on siis tarjolla. Toisaalta, eipä mieshoitajan työ ero naishoitajien työstä mitenkään.

Edellisen kirjoitukseni kommenteissa eräs veikkasi, että kestäisi alalla kauaa. Muutama muukin on epäillyt, että vaihtaisin takaisin IT-alalle. Suoraan sanottuna, hieman sapettaa, että minussa ei katsota olevan sen vertaa miestä, että kestäisin lähihoitajana...

Huvittavinta perusteluissa on vaippojen vaihto ja ennen kaikkea paskan haju. Kun nuoruudessani harrastin urheilua, niin ei se pukuhuoneitten ei niin vieno haju haitannut. Ja varusmiehenä palvelin merivoimien viimeisillä puisilla taistelualuksilla. Skanssissa paska haisi huomattavasti enemmän kuin muistihäiriöisten osastolla. Eli ulosteet ja niiden haju tuskin minua alalta ajaa pois ;-)

Florence Nightingalesta puhuttaessa unohdetaan usein, että hän ei suinkaan työskennellyt seksikkäässä "hoitsun" asussa steriilissä sairaalassa, vaan Krimin sodan sotasairaaloissa mm. tyhjentäen ulostesäiliöitä.

Niinä muutamina hetkinä kun hoitajilla on aikaa istahtaa ja rentoutua, ei juttujen puolesta ala häviä miesvaltaisiin aloihin. Lähinnä päinvastoin. Asiat sanotaan niin kuin ne ovat.

Lähihoitajan työ on muuten muutakin kuin sitä vaipanvaihtoa. Se kuitenkin on yksi perustehtävistä, jotka on vain tehtävä. Samalla tarkistetaan kudoseheys, eli onko ihottumaa tai painehaavoja. Lähihoitaja hoitaa koko ihmistä, ei siis ole vaipanvaihtoautomaatti. Kelläpä ei olisi työssään ei niin mukaviakin tehtäviä.

On totta, että ihan kuka vain ei alalle sovi. Übermachoa leikkivälle "äijälle" hiivatulehduksesta kärsivän yhdeksänkymppisen emättimen pesu voi olla ihan uusi kokemus. Samoin 17-kesäiselle kollille... Nössöt alkää vaivautuko...

Keitä sitten ala tarvitsee? Ihan tavallisia ihmisiä, joilla elämän arvot ovat kohdallaan. Ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä jolla on merkitystä. Niin miehiä kuin naisia. Haku on muuten päällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hyvä Santtu, niin sitä pitää! Työ työnä ja sillä selvä. Jokainen meistä virtsaa ja ulostaa, ja tekee sitä kautta vuosikymmenten kaikissa elämänsä vaiheissa. Alussa ja lopussa jokaisen siisteydestä huolehtii joku toinen.

Sen verran lankesit omaan ansaasi, että teksti pyöri enimmäkseen alavartalon alueella, vaikka "työ on muuten muutakin kuin sitä vaipanvaihtoa".

Kerro ensi kerralla, onko nykyisellä työlläsi mitään yhtäläisyyksiä entisiin tehtäviisi it-alalla.

Käyttäjän hiilinen kuva
Teemu Hiilinen
Seppo Kolm

Kannustuksena sanon, että kyllä siihen ulosteen ja pissavaipan tuoksuun turtuu - Tenan tuoksu on se, mikä alkaa ällöttämään!

Kovan alan olet itsellesi valinnut. Valmistuin 90-luvun loppupuolella ensimmäisten joukossa lähihoitajaksi, joten ala on tullut tutuksi. Hyvine ja huonoine puolineen. Pissavaipat ja -kakat kuuluu asiaan, eikä niitä edes osaa pitää työn huonoina puolina. Ehdottomasti huonoin puoli hoitotyössä on kolmivuorotyö! Tappavin työvuoro oli iltavuoro-ns. pätkäaamu-yö-yö-yö. Eli ilta töissä puoli kymmeneen, takaisin aamuseitsemäksi, kotiin puolen päivän aikaan ja takaisin yövuoroon. Väsymys oli taattu. Menneessä aikamuodossa siksi, että nyttemmin olen vaihtanut hieman toisenlaisiin töihin.

Tsemppiä! Rankkaa mutta rehellistä duunia, ja sitä on paljon!

Saara Pasanen

En usko, että tuseeraus ja erilaisten eritteiden kanssa toimiminen olisi kenenkään lempparihommia. Oman lyhyen, lähinnä työharjoitteluista ja sijaisuuksista koostuneen työhistorian myötä sanonen kuitenkin, että onneksi ne päivät ovat harvassa jolloin nuo hommat nousevat koko päivää hallitsevaksi teemaksi (kun jollain ei vatsa toimi ja se joudutaan toimittamaan tai kun jollain toimii liiaksikin).

Joidenkin eritteiden haju tekee ajoittain tosi pahaa, ei sille mitään voi eikä varmaan koskaan voi voidakkaan mutta onneksi työhön kuuluu paljon muutakin =)

Toimituksen poiminnat